Tarmcancer diagnos

Misstanke om tarmcancer uppstår vanligtvis vid ett läkarbesök utifrån de symtom som patienten beskriver. För att konstatera tarmcancer och säkerställa diagnosen har läkare och övrig vårdpersonal tillgång till flera olika undersökningsmetoder. Vilka undersökningsmetoder som används och i vilken omfattning de genomförs påverkar hur säker och tydlig diagnosen blir.

 

Vi uppdaterar sidan….!

För information på finska KLICKA HÄR

Kort om tarmcancerdiagnos

Diagnosen fastställs utgående från flera olika undersökningar:

  • Avföringsprov, dvs. ett enkelt blodprov som kan påvisa dolt blod i avföringen.
  • Koloskopi, dvs. en endoskopisk undersökning av tjocktarmen som är nödvändig för att utesluta eller hitta symptom och sjukdomar i ändtarmen och tjocktarmen.
  • Vävnadsprov eller biopsi, tas i samband med undersökningen vid misstanke om förändring.
  • Sigmoideoskopi, som  innebär en endoskopisk undersökning av den nedre delen av tarmen.
  • Bilddiagnostiska undersökningar tex. datortomografi (eng. CT) eller magnetkamera-undersökning (eng. MRI), används för att bedöma tumörens utbredning.
  • Diagnosen fastställs vid mikroskopisk analys av vävnadsprovet som tagits under koloskopin.

Hur ställs diagnosen?

Rektal undersökning (palpation)

Vid misstanke om cancer i tjocktarm eller ändtarmen, undersöker man vanligen först den nedersta delen av ändtarmen. Läkaren känner försiktigt med ett finger genom ändtarmsöppningen för att upptäcka eventuella avvikande knölar och bedömer samtidigt om det finns blod i avföringen.

Kolonoskopia

Paksusuolen kasvainta epäiltäessä paksusuolen tähystys eli kolonoskopia on perustutkimus. Taipuisalla tähystimellä eli kolonoskoopilla voidaan tutkia koko paksusuoli aina peräsuolesta ohutsuolen alkuun asti.  Jos tähystyksessä löytyy normaalista poikkeavia kohtia, lääkäri ottaa biopsian eli kudosnäytteen analysoitavaksi ja/tai poistaa polyypit eli limakalvojen pienet pullistumat. Nämä toimenpiteet ovat potilaalle yleensä kivuttomia. Näkyvyyden parantamiseksi toimenpiteen aikana suoleen laitettava hiilidioksidi ja tähystimen aiheuttama venytys saattavat puolestaan aiheuttaa tuntemuksia. Halutessasi voit saada toimenpidettä varten esilääkettä lievittämään jännitystä/kipua.

Onnistuneen tähystyksen edellytys on hyvä suolentyhjennys, johon saat ohjeet tutkimuksen tekevältä taholta. Lisää kolonoskopiaan valmistautumisesta voit lukea IBD ja muut suolistosairaudet ry:n kotisivuilta: Valmistautuminen tähystykseen.

Tutustu myös 58-vuotiaan Tapanin kertomukseen ensimmäisestä kolonoskopiasta. Kokemus kolonoskopiasta

Kolonoskopia (paksusuolen tähystys) herättää monella kysymyksiä ja joskus myös jännitystä. Olemme koonneet neliosaisen luentosarjan, joka auttaa ymmärtämään, mitä tutkimus tarkoittaa, miten siihen valmistaudutaan ja mitä tutkimuksen aikana tapahtuu.

Kolonoskopia luentosarja

Seulonta

Suolistosyövän seulonnan tarkoitus on havaita suolistosyöpä varhaisvaiheessa, jolloin se on todennäköisemmin parannettavissa.

Lue lisää