Tarmcancer diagnos

Misstanke om tarmcancer uppstår vanligtvis vid ett läkarbesök utifrån de symtom som patienten beskriver. För att konstatera tarmcancer och säkerställa diagnosen har läkare och övrig vårdpersonal tillgång till flera olika undersökningsmetoder. Vilka undersökningsmetoder som används och i vilken omfattning de genomförs påverkar hur säker och tydlig diagnosen blir.

 

Vi uppdaterar sidan….!

För information på finska KLICKA HÄR

Kort om tarmcancerdiagnos

Diagnos av tarmcancer (tjocktarms- eller ändtarmscancer) bygger på flera olika undersökningar:

  • Avföringsprov, dvs. ett enkelt blodprov, används för att påvisa dolt blod i avföringen.
  • Koloskopi är en endoskopisk undersökning där hela tjocktarmen undersöks med en kamera och vävnadsprover kan tas.
  • Sigmoideoskopi innebär en endoskopisk undersökning av den nedre delen av tarmen.
  • Bilddiagnostiska undersökningar t.ex. datortomografi (eng. CT) eller magnetkameraundersökning, (eng. MRI) används för att bedöma cancerns utbredning.
  • Vävnadsprov (biopsi) bekräftar diagnosen genom mikroskopisk undersökning.

Slutlig diagnos kan fastställas genom mikroskopisk analys av ett vävnadsprov som tagits vid koloskopi.

Miten diagnosoidaan?

Peräsuolen tunnustelu eli tuseeraus

Paksu- tai peräsuolen syöpää epäiltäessä peräsuolen loppuosa tutkitaan yleensä ensimmäiseksi. Lääkäri tekee tämän tunnustelemalla suolta sormellaan peräaukon kautta, jolloin hän etsii epätavallisia kyhmyjä ja kiinnittää huomiota ulosteessa mahdollisesti esiintyvään vereen.

Kolonoskopia

Paksusuolen kasvainta epäiltäessä paksusuolen tähystys eli kolonoskopia on perustutkimus. Taipuisalla tähystimellä eli kolonoskoopilla voidaan tutkia koko paksusuoli aina peräsuolesta ohutsuolen alkuun asti.  Jos tähystyksessä löytyy normaalista poikkeavia kohtia, lääkäri ottaa biopsian eli kudosnäytteen analysoitavaksi ja/tai poistaa polyypit eli limakalvojen pienet pullistumat. Nämä toimenpiteet ovat potilaalle yleensä kivuttomia. Näkyvyyden parantamiseksi toimenpiteen aikana suoleen laitettava hiilidioksidi ja tähystimen aiheuttama venytys saattavat puolestaan aiheuttaa tuntemuksia. Halutessasi voit saada toimenpidettä varten esilääkettä lievittämään jännitystä/kipua.

Onnistuneen tähystyksen edellytys on hyvä suolentyhjennys, johon saat ohjeet tutkimuksen tekevältä taholta. Lisää kolonoskopiaan valmistautumisesta voit lukea IBD ja muut suolistosairaudet ry:n kotisivuilta: Valmistautuminen tähystykseen.

Tutustu myös 58-vuotiaan Tapanin kertomukseen ensimmäisestä kolonoskopiasta. Kokemus kolonoskopiasta

Kolonoskopia (paksusuolen tähystys) herättää monella kysymyksiä ja joskus myös jännitystä. Olemme koonneet neliosaisen luentosarjan, joka auttaa ymmärtämään, mitä tutkimus tarkoittaa, miten siihen valmistaudutaan ja mitä tutkimuksen aikana tapahtuu.

Kolonoskopia luentosarja

Seulonta

Suolistosyövän seulonnan tarkoitus on havaita suolistosyöpä varhaisvaiheessa, jolloin se on todennäköisemmin parannettavissa.

Lue lisää