Ajankohtaista tutkimuksista

Tälle sivulle olemme koonneet ajankohtaista tietoa suolistosyöpään ja Lynchin syndroomaan liittyvistä tutkimuksista.

Suomessa Lynchin syndrooman tutkimus ja seuranta on ollut kansainvälisesti merkittävää jo vuosikymmenten ajan, ja sitä koordinoi Suomen Lynchin syndrooma -tutkimusryhmä ja -rekisteri.

Lynchin syndrooman tutkimus Suomessa

Suomen Lynch syndrooma-tutkimusryhmä- ja -rekisteri on toiminut vuodesta 1983 lähtien. Tänä aikana aihepiiriä sivuten on tehty yli 40 väitöskirjaa ja julkaistu 200-300 aiheeseen liittyvää tutkimusta kansainvälisissä tiedelehdissä. Tietoa meneillään olevista tutkimuksista löydät täältä.

Suomalaisella tutkimusryhmällä on ollut merkittävä rooli kansainvälisen Lynchin syndrooma-tutkijayhteisön, tutkimusyhteistyön ja kansainvälisten hoitosuositusten luomisessa. Suomi on harvoja maita maailmassa, missä LS-sukujen seuranta ja tutkimus on keskitetty riippumatta siitä, missä päin maata suvun jäsenet asuvat. Keskittäminen parantaa tiedonkulkua ja seurannan ja hoidon yhdenvertaisuutta.

Rekisteri on tutkinut tähän mennessä satoja sukuja

Syöpään sairastuneet henkilöt tai heidän sukulaisensa lähestyvät yhä useammin Suomen Lynchin oireyhtymä -rekisterin asiantuntijoita kotisivujen kautta oman sukunsa syöpätiedot kuvaamalla. Rekisterin tutkijoilla on sukulaisten ja viranomaisten luvat toteuttaa sukuselvitykset sekä hankkia diagnostiikassa tarvittavat dokumentit ja näytteet.

Rekisteri on vuodesta 1983 lähtien tutkinut satoja sukuja, joista 330:ssä mutaatio on tähän mennessä varmistunut. Yli 3 000 riskihenkilöä on käynyt perinnöllisyysneuvonnassa ja ennustavassa DNA-testauksessa.

Sivu avautuu uudessa ikkunassa↗Lynchin syndrooman tutkimusryhmän kotisivu

Muita ajankohtaisia tutkimuksia

  • Tutkimuksessamme selvitämme, miten elämäntavat voivat vaikuttaa syöpäriskiin Lynchin oireyhtymää kantavilla henkilöillä. Vaikka Lynchin oireyhtymä lisää merkittävästi erityisesti suolistosyövän riskiä, kaikki kantajat eivät sairastu syöpään. Tämä viittaa siihen, että myös muut tekijät, kuten elämäntavat, voivat vaikuttaa riskiin.

    Tutkimus tutkii erityisesti immuunijärjestelmän toimintaa sekä verestä mitattavia molekyylejä, kuten pieniä RNA:ta ja aineenvaihdunnan tuotteita. Näiden avulla pyritään ymmärtämään, miten liikunta, ravitsemus ja muut elämäntapatekijät liittyvät syöpäriskin säätelyyn.

    Tavoitteena on löytää uusia biologisia mittareita, joiden avulla voitaisiin tulevaisuudessa arvioida yksilöllistä syöpäriskiä ja kehittää tehokkaampia keinoja syövän ennaltaehkäisyyn Lynchin oireyhtymää kantavilla henkilöillä.

    Lisätietoa tutkimuksesta: https://www.jyfi/fi/hankkeet/lynchin-syndrooma-elamantavat-ja-biomarkkerit-tutkimushanke

  • HoCa-tutkimuksen päätavoitteena on ymmärtää, miten munasarjojen toiminnan päättyminen vaikuttaa naisten terveyteen ja hyvinvointiin. HoCa-tutkimus ei ole varsinainen syöpätutkimus, mutta se liittyy vahvasti sellaisiin periytyviin syöpäoireyhtymiin, joissa munasarjasyöpäriski on muuta väestöä huomattavasti korkeampi. Munasarjasyövälle ei ole toistaiseksi löydetty hyvää seulontamenetelmää, jota voitaisiin käyttää varhaisen tautivaiheen toteamiseen ja siten myöhemmin vaikeasti hoidettavan syövän ehkäisyyn. Siksi henkilöille, joiden munasarjasyöpäriskin tiedetään olevan korkea, esimerkiksi Lynchin syndroomaan liittyvien geenimuotojen tai syövälle altistavien BRCA1- ja BRCA1-geenimuotojen takia, tarjotaan ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä munasarjojen poistoleikkausta. Mikäli leikkaus tehdään ennen vaihdevuosia, se johtaa siihen.

    Vaihdevuosien keholliset vaikutuksen ovat hyvin yksilöllisiä, eikä leikkauksesta johtuvien vaihdevuosien vaikutuksia ole Suomessa eikä muuallakaan juurikaan tutkittu. HoCa-tutkimuksessa olemme kiinnostuneita erityisesti elämänlaatuun, sydän- ja aineenvaihduntaterveyteen, keskushermoston toimintaan sekä rasvakudoksen biologiaan liittyvistä ilmiöistä

    HoCa-tutkimus on valtakunnallinen. Siihen voivat osallistua sisäänottokriteerit täyttävät 35–50-vuotiaat naiset. Tutkittavien rekrytointi tapahtuu kuudella alueella: pääkaupunkiseutu (HUS), Pohjois-Savon hyvinvointialue, Pirkanmaan hyvinvointialue, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue sekä Keski-Suomen hyvinvointialue.

    Tutkimukseen kuuluu useita tutkimuskäyntejä Jyväskylän yliopiston tutkimuslaboratoriossa ennen ja jälkeen leikkauksen. HoCa-tutkimuksen aineistonkeruu alkoi helmikuussa 2026 ja uusien tutkittavien rekrytoinnin arvioidaan päättyvän vuoden 2027 loppuun mennessä. Mikäli olet kiinnostunut tutkimukseen osallistumisesta, tutkimuksen tuloksista tai muuten vain haluat kuulla lisää, vieraile tutkimussivulla Hormonit, kardiometabolinen terveys ja elämänlaatu (HoCa) | Jyväskylän yliopisto ja ota yhteyttä.

  • Resilienssi vaatii omien voimavarojen sekä tarjolla olevien ulkopuolisten resurssien tunnistamista ja hyödyntämistä. Siten se edellyttää potilaalta minäpystyvyyttä eli käsitystä siitä, miten hän ajattelisi selviytyvänsä kohdatessaan mahdollisen elämän vastoinkäymisen. Molemmat, sekä resilienssi että minäpystyvyys tukevat potilaiden parempaa elämänlaatua.

    Elämänlaadussa puolestaan on kyse yksilön koetusta elämäntilanteesta suhteessa hänen tavoitteisiinsa, odotuksiinsa ja arvoihinsa. Saatu psykososiaalinen tuki voi vahvistaa potilaiden resilienssiä, minäpystyvyyttä ja elämänlaatua erityisesti silloin, kun se sisältää sairauteen liittyvää tietoa ja omahoitotaitojen tukemista.

    Tutkimus suolistosyöpäpotilaiden resilienssistä, minäpystyvyydestä, terveyteen liittyvästä elämänlaadusta ja psykososiaalisesta tuesta toteutetaan vuosina 2025–2028.

    Tutkimus on kolmivaiheinen.

    1. Haastattelututkimus suolistosyöpäpotilaiden resilienssistä ja minäpystyvyydestä (käynnissä 2026)
    2. Kyselytutkimus suomalaisten ja norjalaisten suolistosyöpäpotilaiden resilienssisistä, minäpystyvyydestä ja terveyteen liittyvästä elämänlaadusta (toteutetaan vuonna 2027)
    3. Interventiotutkimus, jossa selvitetään psykososiaalisen tuen vaikutusta suolistosyöpäpotilaiden resilienssin, minäpystyvyyden ja terveyteen liittyvän elämänlaadun kokemuksiin (toteutetaan n. 2028)

    Suolistosyöpäpotilaiden resilienssiä, minäpystyvyyttä ja elämänlaatua on tutkittu vain vähän yhdessä ja samassa tutkimuksessa. Lisäksi heitä koskevia resilienssitutkimuksia on vielä vähän, etenkin Euroopassa. Aiemman tutkimuksen mukaan suolistosyöpäpotilaiden resilienssi oli matalalla tasolla noin kuukauden ja vielä vuodenkin kuluttua leikkauksesta. Potilasohjauksen kokonaislaatu oli yhteydessä parempaan resilienssiin, mutta psykososiaalinen tuki arvioitiin yhdeksi ohjauksen heikoimmaksi osa-alueeksi.

    Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä suolistosyöpäpotilaiden sairaudesta selviytymisen kokemuksista sekä testata psykososiaalisentuen interventiota.  Tavoitteena on siten löytää uusia menetelmiä tukea suolistosyöpäpotilaita, tuottaen tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä edelleen syövän hoidon laatua.

    Mikäli kiinnostuit käynnissä olevasta haastattelututkimuksesta, tutustu siihen tästä: Ilmoitus haastattelututkimuksesta 2025-2026.pptx

    Lisätietoa tutkimuksesta antaa:
    Saija Sihvola
    Johtava tutkija
    Terveystieteiden tohtori
    saija.sihvola@uef.fi