Ajankohtaista tutkimuksista

Tälle sivulle olemme koonneet ajankohtaista tietoa suolistosyöpään ja Lynchin syndroomaan liittyvistä tutkimuksista.

Suomessa Lynchin syndrooman tutkimus ja seuranta on ollut kansainvälisesti merkittävää jo vuosikymmenten ajan, ja sitä koordinoi Suomen Lynchin syndrooma -tutkimusryhmä ja -rekisteri.

Lynchin syndrooman tutkimus Suomessa

Suomen Lynch syndrooma-tutkimusryhmä- ja -rekisteri on toiminut vuodesta 1983 lähtien. Tänä aikana aihepiiriä sivuten on tehty yli 40 väitöskirjaa ja julkaistu 200-300 aiheeseen liittyvää tutkimusta kansainvälisissä tiedelehdissä. Tietoa meneillään olevista tutkimuksista löydät täältä.

Suomalaisella tutkimusryhmällä on ollut merkittävä rooli kansainvälisen Lynchin syndrooma-tutkijayhteisön, tutkimusyhteistyön ja kansainvälisten hoitosuositusten luomisessa. Suomi on harvoja maita maailmassa, missä LS-sukujen seuranta ja tutkimus on keskitetty riippumatta siitä, missä päin maata suvun jäsenet asuvat. Keskittäminen parantaa tiedonkulkua ja seurannan ja hoidon yhdenvertaisuutta.

Rekisteri on tutkinut tähän mennessä satoja sukuja

Syöpään sairastuneet henkilöt tai heidän sukulaisensa lähestyvät yhä useammin Suomen Lynchin oireyhtymä -rekisterin asiantuntijoita kotisivujen kautta oman sukunsa syöpätiedot kuvaamalla. Rekisterin tutkijoilla on sukulaisten ja viranomaisten luvat toteuttaa sukuselvitykset sekä hankkia diagnostiikassa tarvittavat dokumentit ja näytteet.

Rekisteri on vuodesta 1983 lähtien tutkinut satoja sukuja, joista 330:ssä mutaatio on tähän mennessä varmistunut. Yli 3 000 riskihenkilöä on käynyt perinnöllisyysneuvonnassa ja ennustavassa DNA-testauksessa.

Sivu avautuu uudessa ikkunassa↗Lynchin syndrooman tutkimusryhmän kotisivu

Muita ajankohtaisia tutkimuksia

  • Tutkimuksessamme selvitämme, miten elämäntavat voivat vaikuttaa syöpäriskiin Lynchin oireyhtymää kantavilla henkilöillä. Vaikka Lynchin oireyhtymä lisää merkittävästi erityisesti suolistosyövän riskiä, kaikki kantajat eivät sairastu syöpään. Tämä viittaa siihen, että myös muut tekijät, kuten elämäntavat, voivat vaikuttaa riskiin.

    Tutkimus tutkii erityisesti immuunijärjestelmän toimintaa sekä verestä mitattavia molekyylejä, kuten pieniä RNA:ta ja aineenvaihdunnan tuotteita. Näiden avulla pyritään ymmärtämään, miten liikunta, ravitsemus ja muut elämäntapatekijät liittyvät syöpäriskin säätelyyn.

    Tavoitteena on löytää uusia biologisia mittareita, joiden avulla voitaisiin tulevaisuudessa arvioida yksilöllistä syöpäriskiä ja kehittää tehokkaampia keinoja syövän ennaltaehkäisyyn Lynchin oireyhtymää kantavilla henkilöillä.

    Lisätietoa tutkimuksesta: https://www.jyfi/fi/hankkeet/lynchin-syndrooma-elamantavat-ja-biomarkkerit-tutkimushanke

  • HoCa-tutkimuksen päätavoitteena on ymmärtää, miten munasarjojen toiminnan päättyminen vaikuttaa naisten terveyteen ja hyvinvointiin. HoCa-tutkimus ei ole varsinainen syöpätutkimus, mutta se liittyy vahvasti sellaisiin periytyviin syöpäoireyhtymiin, joissa munasarjasyöpäriski on muuta väestöä huomattavasti korkeampi. Munasarjasyövälle ei ole toistaiseksi löydetty hyvää seulontamenetelmää, jota voitaisiin käyttää varhaisen tautivaiheen toteamiseen ja siten myöhemmin vaikeasti hoidettavan syövän ehkäisyyn. Siksi henkilöille, joiden munasarjasyöpäriskin tiedetään olevan korkea, esimerkiksi Lynchin syndroomaan liittyvien geenimuotojen tai syövälle altistavien BRCA1- ja BRCA1-geenimuotojen takia, tarjotaan ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä munasarjojen poistoleikkausta. Mikäli leikkaus tehdään ennen vaihdevuosia, se johtaa siihen.

    Vaihdevuosien keholliset vaikutuksen ovat hyvin yksilöllisiä, eikä leikkauksesta johtuvien vaihdevuosien vaikutuksia ole Suomessa eikä muuallakaan juurikaan tutkittu. HoCa-tutkimuksessa olemme kiinnostuneita erityisesti elämänlaatuun, sydän- ja aineenvaihduntaterveyteen, keskushermoston toimintaan sekä rasvakudoksen biologiaan liittyvistä ilmiöistä

    HoCa-tutkimus on valtakunnallinen. Siihen voivat osallistua sisäänottokriteerit täyttävät 35–50-vuotiaat naiset. Tutkittavien rekrytointi tapahtuu kuudella alueella: pääkaupunkiseutu (HUS), Pohjois-Savon hyvinvointialue, Pirkanmaan hyvinvointialue, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue sekä Keski-Suomen hyvinvointialue.

    Tutkimukseen kuuluu useita tutkimuskäyntejä Jyväskylän yliopiston tutkimuslaboratoriossa ennen ja jälkeen leikkauksen. HoCa-tutkimuksen aineistonkeruu alkoi helmikuussa 2026 ja uusien tutkittavien rekrytoinnin arvioidaan päättyvän vuoden 2027 loppuun mennessä. Mikäli olet kiinnostunut tutkimukseen osallistumisesta, tutkimuksen tuloksista tai muuten vain haluat kuulla lisää, vieraile tutkimussivulla Hormonit, kardiometabolinen terveys ja elämänlaatu (HoCa) | Jyväskylän yliopisto ja ota yhteyttä.