Syöpä sairautena koskettaa myös syöpään sairastuneen omaisia ja läheisiä. Tutkimusten perusteella tiedämme, että syövän aiheuttama kuormitus voi olla laaja-alaista ja vaikeaa myös läheisellä. Ehkä yllättävä huomio tutkimusten perusteella on, että tietyissä tilanteissa läheinen voi kokea vielä vaikeampaa ahdistusta kuin sairastunut.
Syöpään sairastuneen omaisen kokema ahdistus
Ahdistus liittyy moniin syövän tuomiin huoliin. Huoliin syöpään sairastuneen omaisen jaksamisesta, käytännön asioiden sujumisesta, toimeentulosta ja tulevaisuudesta. Läheinen, joka ei ole potilaana eikä koe syöpähoitoja, kokee usein ulkopuolisuutta.
Usein kuormituksesta huolimatta voimme parhaiten, jos voimme olla hyödyksi, tehdä jotakin konkreettista. Konkreettinen apu on usein samalla myös henkistä tukea, välittämistä. Henkisessä tuessa on merkityksellistä, että ”on olemassa” ja tavoitettavissa.
Muutoksien hyväksyminen vie aikaa
Sairastunut voi haluta puhua sairastumisesta tai hoitoon liittyvästä yhä uudelleen ja uudelleen. Silloin on tärkeätä olla kuuntelijana ja ymmärtää, että sopeutumiseen tarvitsemme aikaa. On hyvä muistaa, että sairastunut ei odota läheisiltä oikeita vastauksia. Kävely luonnossa tai vaikka TV:n katsominen yhdessä voi myös olla juuri sitä, joka rentouttaa ja antaa turvallisuutta.
Avuttomuus läheisenä
Vaikka syöpään sairastuneen läheinen tekisi kaikkensa auttaakseen on tavallista, että hän tuntee avuttomuutta. Kun tunnemme avuttomuutta, silloin helposti vähättelemme itseämme. Tutkimusten ja kliinisen työn perusteella tiedämme, että läheisten ja perheen tuki on merkityksellisintä syöpään sairastuneille sairauden alkuvaiheen, hoitojen aikana ja toipumisvaiheessa.
Tuen saaminen ja antaminen
Yhteys toiseen ihmiseen on ihmisen perustarve. Ajatusten ja kokemusta jakaminen, tekeminen yhdessä ja arjen jakaminen tuo hyvinvointia. Yksinäisyys on raskas tunne, kun elämä on muutoksessa. Yksinäisyys myös usein vahvistaa sairastumiseen liittyviä pelkoja.
Syöpään sairastuminen ja sairastaminen on yksinäinen kokemus. Silloin kokemus kuulumisesta yhteen läheisen ihmisen kanssa tai kuulumisesta ryhmään on ehkä tärkeämpi, kuin koskaan aiemmin. Juuri se, että on olemassa ihminen tai ihmisiä, jotka ovat läheisiä, jotka välittävät, antaa turvallisuutta.
Usein sairastunut ei toivo, että läheisillä olisi oikeat vastaukset kysymyksiin. Sairastaneelle paras apu on, että läheinen on rinnalla ja jaksaa kuunnella.
Se, että voi jakaa huolia ja tunteita on merkityksellistä sekä sairastuneelle, että myös läheiselle. Tuen antaminen on vastavuoroista. Läheinen ei ole vain tuki sairastuneelle vaan myös päinvastoin. Sairastunut on myös läheisille tuen antaja, lohduttaja ja usein uusia näköaloja avaava. Tuki on aina vastavuoroista, jolloin kumpikin osapuoli antaa ja saa.
Syöpäpotilaan tukeminen vastaanotolla
Lääkärin vastaanottoon liittyy usein jännitystä ja on helppo unohtaa kysymykset, joita oli suunnitellut kysyttäväksi. Sen tähden on hyvä valmistautua vastaanottoihin läheisen kanssa yhdessä ja kirjoittaa ne ylös. On hyvä, että sairastunut voisi puhua lääkärille omista ajatuksista sairaudesta ja ennusteesta. Tällöin lääkärin on helpompi vastata mieltä painaviin kysymyksiin. Läheisen on tärkeätä muistaa, että sairastuneella on oikeus määrätä, kuinka paljon asioita vastaanotolla otetaan esille. On hyvä myös pyytää lääkäriä vastaanottoajan loppuessa kertomaan käynnin keskeiset asiat. Vaikka vastaanottokäynnillä olisi kaksin, on suuri riski, että käsittää jotakin väärin tai unohtuu jotakin. Lääkärin vastaanotolla voi olla myös jotain niin henkilökohtaista, että sairastunut haluaa olla kahden hoitavan lääkärin kanssa. Läheisen ei tule pahoittaa tällöin mieltään, eikä kyse ole suhteen laadusta vaan asioiden sensitiivisyydestä ja ajoituksesta.
Miten huolehtia omasta hyvinvoinnista
Oman jaksamisen tueksi on hyvä olla omaa mielekästä tekemistä, sosiaalisia kontakteja. Läheisen sairastumisen ja alkujärkytyksen aikaan omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen ei välttämättä ole voimavaroja. Mutta kun alkukriisistä alkaa toipua ja voimavaroja vapautuu, on hyvä pohtia omaa hyvinvointia. On yksilöllistä miten koemme kriisin, mutta yleisesti ottaen fyysinen hyvinvointi on jaksamisen kannalta tärkeää. Keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa. Kyky rentoutua lievittää sekä fyysistä, että psyykkistä stressiä. Usein rentouttavat harjoitteet ovat hyödyllisiä ylikuormituksesta toipumisessa.
Psyykkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeätä, että voi kohdata omat tunteensa. Tunteet eivät sinällään vahingoita ketään. Tunteita emme voi käskeä tai määrätä. Ikävien tunteiden hyväksyminen ja nimeäminen vähentää niiden vaikuttavuutta. Kun hyväksyy kielteiset asiat, niiden rinnalle voi helpommin löytää myönteisiä asioita. Myönteiset ajatukset herättävät myönteisiä tunteita, kuten myös mielekäs tekeminen.
Tekstin on kirjoittanut psykiatrien erikoislääkäri ja Coloresin hallituksen jäsen Tuula Rönkkö-Kuivalainen.
Lähteet
Peter Strang, Nina Cavalli- Björkman: Att få cancerbesked, Gotha 2016
Jan-Henry Stenberg, Johanna Strenberg: Miten tästä eteenpäin?, Sanofi Genzyme, www.sanofigenzyme.fi
Lue lisää
Lisätietoa ja -tukea syöpään sairastuneen läheiselle