Laaturekisterit ovat avainroolissa vaikuttavan ja yhdenvertaisen terveydenhuollon kehittämisessä. Ne ovat tulevaisuusinvestointeja, joihin alkaneella hallituskaudella tulee investoida.
Hallitusohjelmaan on kirjattu seuraava, palvelujärjestelmän kehittämiseen kuuluva tavoite: ”Luodaan laatua kuvaavia rekistereitä, parannetaan asiakastyytyväisyyttä ja kehitetään hoitoa yhteistyössä käyttäjien kanssa.”
Tavoite on äärimmäisen tärkeä ja siksi laaturekisterien kehittämiselle ja ylläpidolle on varmistettava tarvittavat resurssit tämän hallituskauden tulevaisuusinvestoinneista päätettäessä.
Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit ovat edellytys vaikuttavien ja kustannustehokkaiden hoitoketjujen sekä valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämiselle. Päätavoite on parantaa potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta.
Tästä hyötyy ennen kaikkea potilas, palveluiden käyttäjä, mutta myös yhteiskunta. Laaturekistereihin koottu tieto toimii koko palvelujärjestelmän arviointivälineenä ja päätöksenteon tukena esimerkiksi resurssien oikeassa kohdentamisessa.
Kun väestömme ikääntyy, toimintaympäristömme muuttuu ja käytettävissä olevat resurssit on kohdennettava entistä tarkemmin, tiedolla johtamisen tarve korostuu entisestään. Rekisterit tuovat ammattilaiset yhteen miettimään, miten kunkin sairausryhmän ennaltaehkäisyä ja hoitoa, laatua ja vaikuttavuutta tulee mitata.
Useissa maissa, esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa, kansalliset laaturekisterit ovat jo työväline terveydenhuollon arjessa. Suomesta kansallisesti yhtenäiset rekisterit vielä puuttuvat. Vaikka tietoa on paljon, nykyjärjestelmät on koottu erillisinä hankkeina, eikä mihinkään synny kootusti tietoa hoidon vaikuttavuudesta.
Työ on jo hyvässä vauhdissa, nyt tarvitaan rohkeutta investoida tulevaan
Suomessa sairaanhoitopiirit ja kansalliset rekisterinpitäjät ovat investoineet tietojärjestelmiin ja ICT-infrastruktuuriin, jotta tieto saataisiin aiempaa tehokkaammin käyttöön. Terveydenhuollon rekistereistä saamme jo nyt tietoa sekä yksittäiseen terveysteknologiaan – lääkkeeseen tai laitteeseen – ja hoitomenetelmään liittyen.
Myös kansallinen, THL:n vastuulla oleva määräaikaisesti rahoitettu laaturekisterihanke on jo pitkällä. Sen tavoitteena on luoda näkemystä siitä, mikä olisi paras tapa toteuttaa, ylläpitää ja rahoittaa kansalliset laaturekisterit tulevaisuudessa. Kokemuksia on kerätty seitsemän pilottirekisterin kautta: diabetes, eturauhassyöpä, HIV, iskeeminen sydäntauti, psykoosi, selkäkirurgia ja reuma. Selvitystyö valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Me allekirjoittaneet tahot olemme sitä mieltä, että laaturekistereissä on kyse ennen kaikkea rohkeudesta investoida tulevaisuuteen: tulevaisuuden yhteiskuntaan ja terveydenhuoltojärjestelmään, jossa päätöksenteon ja johtamisen tukena on luotettavaa, kansallisesti vertailukelpoista tietoa ja sitä kautta mahdollisuus tuottaa yhdenvertaisia ja vaikuttavia palveluita suomalaisille. Tämän vuoksi laaturekistereiden rahoitus on turvattava.
Helsingissä 13.9.2019
Allekirjoittajat:
Aivoliitto ry
Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
Colores – Suomen Suolistosyöpäyhdistys ry
Crohn ja Colitis ry
Epilepsialiitto ry
Filha ry
Hengitysliitto ry
Lääketeollisuus ry
Mielenterveyden keskusliitto ry
Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry
MIELI Suomen Mielenterveys ry
Muistiliitto ry
Munuais- ja maksaliitto ry
Neuroliitto ry
Parkinsonliitto ry
Propo Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry
Psoriasisliitto ry
Rintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland ry
Suomen Diabetesliitto ry
Suomen Migreeniyhdistys ry
Suomen Reumaliitto ry
Suomen Sydänliitto ry
Suomen Syöpäpotilaat ry
Suomen Syöpäyhdistys ry
Yksi elämä -verkosto