Olin suunnitellut kirjoittavani joulukuun blogikirjoituksen siitä, miten potilasjärjestössä työskennellessä on myös osa kansainvälistä yhteisöä, joka ajaa potilaiden oikeuksia ja haluaa parantaa potilaiden asemaa sekä tiedon että hoidon tasa-arvoisuuden suhteen. Olen marras- ja joulukuussa ollut kahdessa erinomaisen antoisassa kansainvälisessä tapaamisessa, Kööpenhaminassa ja Pariisissa. Silti ne eivät nyt tunnukaan niiltä asioilta, joista haluan kirjoittaa. Ehkä siksi, että kansainvälinen yhteistyö ei ole niitä asioita, jotka tekevät tästä työstä niin antoisaa. Ne eivät ole niitä asioita, jotka auttavat jaksamaan silloin kun tuntuu, etteivät aika ja energia millään riitä kaikkeen.
Niitä asioita, jotka tekevät työstäni niin antoisaa ja auttavat jaksamaan ovat korvaamattomilta vapaaehtoisilta saatu lämmin kiitos kuluneesta vuodesta, avoimesti ja julkisesti kiitetyksi tuleminen sekä se, että saa olla läsnä upeiden ihmisten tukitapaamisissa, joista välittyvä lämpö ja välittäminen ovat jotain ihan käsittämätöntä.
Toivon, että jokaisella on mahdollisuus hengähtää Jouluna, mahdollisuus nauttia lämpimästä välitetyksi ja rakastetuksi tulemisen tunteesta. Ja toivon, että jokaisella, myös heillä, joille syöpä ei ole sitä vielä opettanut, on ymmärrystä pysähtyä nauttimaan yhdessäolon tuoman ilon ja rakkauden lämmön hetkistä.
Hyvää ja rauhallista Joulua
Jenni Tamminen, Colores ry:n toiminnanjohtaja